Tämä jakso alkaakin surullisesti, kun eräs Ursinoista on ilmeisesti polttohaudattu. Arvaatteko kuka?

Auttaakohan tämä asiaa? Aino masentui totaalisesti miehensä kuolemasta ja toipui vasta kun hänelle ostettiin piano, jota Aino ei kyllä ikinä soittanut. Ainon masennusta ei kyllä yhtään auta se, että hän huomaa odottavansa taas lasta Rikhardille. Jos lapsi on poika, niin saadaan onneksi perijä taloon, muuten tytöille tulee armoton kiista talon perimyksestä.

Matilda oli hyvän tuulinen taapero, joka valloitti kaikki, jopa perheen lemmikit. Taloon oli viimeinkin hankittu kaksi koiranpentua, siitä syystä, että Aino halusi kasvattaa 20 pentua, nyt kun lapsia hän ei tulisi  saamaan niin paljon kuin halusi. Ulrika ei ollut niin iloinen taapero, vaan hän vietti aikaa enemmän leikkien palikkapelillä. Kerrottakoon, että Selma on jo muuttanut pois kotoa, kun hän löysi kaksi miellyttävää mies ehdokasta. Nähtäväksi jää kumman heistä Selma valitsee.

Hellyyttävä kuva Matildasta :)
Pikkutytöillekin koittaa pian aika kasvaa. Ensimmäistä kertaa piiiiitkään aikaan en muuten saanut opettua taaperolle kaikkia taitoja. Matilda ei nimittäin oppinut potalle, koska ehti aina pissata housuun ennen kuin joku vanhempi tuli hätiin. Tyttöjen luonteet ovat seuraavat: Matilda 6-10-4-4-4, leijona, ja Ulrika 8-8-8-3-5 ,oinas.

Voi miksi nämä kuvat ovat näin huonoja?! Ulrika ei kuitenkaan edelleenkään säväytä kauneudellaan. Itse asiassa hänellä on leukaa tuskin ollenkaan. Matilda on edelleen oikea pikku söpöliini.

Heti tyttöjen kasvettua Aino alkaa synnyttää. Hän ei pelkää enää vauvaa, vaan on keskittänyt kaiken toivonsa siihen, että tuleva lapsi on poika.

Ainon sylissä lepäävä pallero on ikävä kyllä tyttö, joten nyt perijä valitaan Matildan ja Ulrikan keskuudesta. Toisaalta, ei Anneliksi nimetytty nyyttikään ole täysin ulkona kisasta. Matilda ryntää heti innossaan katsomaan siskoaan.

Ulrika on innostuneempi maalaustelineestä, mutta joutuu heti kättelyssä isänsä haamun säikäyttämäksi. Ei mukava alku kenenkään lapsuudelle.

Samainen vessa, joka edellisenä iltana toimi Ainon synnytyssalina, on nyt Kaarinan synttäreitten viettopaikka. Tosin ei niitä synttäreitä juhlittu, sillä Kaarinalla oli jo kiire pois talosta. Hän on nimittäin romantiikkatavoitteinen ja on jo keksinyt suunnitelman miten hän voisi saada niin paljon miehiä kuin haluaa.

Ulkonäkö ei juuri muuttunut, vaikka pituutta tulikin lisää. Kaarina on itseasiassa melko lailla Sivin kopio, mutta hänellä on isänsä nenä. Noniin, vaatekaapille siitä.

Ja yön jo pimennyttyä, Kaarina lähtee kotoaan. Ehdin juuri napata kuvan, vaikka Kaarina selvästi yrittää peittää kasvonsa. Mihin ihmeeseen Kaarina on lähdössä Sivin vanhassa vihermekossa?

Talon viimeinen vauva on jättämässä vauvuuttaan taakse. Aino on ihan iloinen, kun lapset alkavat olla jo isompia, mutta toisaalta pienet piipertäjät ovat ylisuloisia.

Tämä suloinen vauveli pääsee nukkumaan siskojensa vanhaan kehtoon. Luonnetta Annelille kertyi 8-9-8-5-5 eli hän on oinas kuten Ulrikakin.

Nyt kun talossa oli Kaarinan lähdön myötä tilaa, pyysi Aino, että orpokodista tuotaisiin taloon joku uusi asukas. Aino toivoi poikaa, mutta Koivulassa ei sillä hetkellä ollut yhtään orpoa poikaa, joten taloon saapui tyttö nimeltä Nelli. Nellin luonnetta en ole pannut ylös, mutta hän oli leikkisä ja siisti laiskimus.

Nelli kotiutui perheeseen nopeasti. Erityisen hyvät välit hänellä oli Siviin, joka ymmärsi hyvin Nelliä. Olihan Sivi itsekin viettänyt lapsuutensa orpokodissa ilman, että kukaan olisi hakenut häntä sieltä pois.

Sitten eräänä iltana Sivin ollessa nukuttamassa Annelia hän tunsi kosketuksen olkapäässän. Sivi kääntyi ympäri ja näki takanaan seisovan viikatemiehen, jolla oli mukanaan kaksi sopimattoman kevyesti pukeutunutta tyttöä. Sivi ei hangoitellut vastaan viikatemiehelle, vaan tunsi olevansakin jo aika väsynyt tähän maailmaan.

Tässä on nyt yksi harvoista kuvista joissa esiintyy perheen lemmikki. Koiran nimi on Suvi. Olen törkeästi tehnyt yhden perheen, jossa on vain vanha mummo ja 4 koiraa ja tehtailen siellä pentuja, jotka sitten kasvatan täällä.

Joonas oli ennestäänkin surullinen Sivin kuolemasta, joten oli vähän julmaa viedä häneltä koira jonka hyvä ystävä Joonas oli.

Lopulta Annelistakin tulee koulua käyvä tyttö. Vanhemmilla tytöillä ei ole enää kuin pari päivää teini-ikään.

Tämän näköinen tyttö sieltä ilmestyi. Outoa, että perheen nuorimmat tytöt ovat aina Sivin kopioita.

Rikhardin kummitteluinto ei nää loppumisen merkkejä. Etenkin Nelli on Rikhardin hampaissa. Ylenpalttinen säikyttely varmaan johtuu siitä, että Nelli ei ole Rikhardin tytär.

Joonas ei tee mukavaa huomiota ollessan ostamassa uutta lemmikkiä, kun hän näkee tyttärensä uuden ulkonäön.
"Mitä sinä olet tyttö mennyt tekemään? Ensin lähdet kotoa olematta naimisissa ja kertomatta mihin menet. Sitten kuljeskelet tuollaisissa vaatteissa pitkin kaupunkia. Näytät ihan joltain kelvottomalta naiselta!"
Taidat Joonas olla oikeammassa kuin haluat uskoakaan.

Aino on viimein uskaltautunut kertomaan tytöilleen miten Rikhard petti häntä. Tytöt ottavat asian ihmeen tyynesti.

"Äiti, voinko minäkin syrjähypätä kun minut on opetettu kävelemään?" Pettämätön logiikka.

Rikhardin muistelu saa Ainon kaipaamaan uutta rakkautta. Hän huomaa kadulla komean nuoren miehen, mutta tämä kuitenkin kertoo olevansa naimisissa ja että hänen vaimonsa odottaa heidän lastaan. Mikään ei kuitenkaan estä ystävyyttä.

Sääli, on niin hyvännäköinen mies.

Kaksosten synttäreiden jälkeen Rikhardin haamu hurjistuu jälleen. Matildan tavoitteeksi tuli perhe ja elinikäiseksi toiveeksi kultavuosipäivä. Ulrika taas haluaa suosiota ja uskoo saavuttavansa sitä pääsemällä kenraaliksi. Miten hullu unelma, nainen armeijan johtajana! Teini-iässä kaksosten perimysjäjestys muuttuu. Matilda on nykyään melko ruma, koska hänen silmänsä ovat melkein kiinni kulmakarvoissa. Ulrika sen sijaan on hyvännäköinen. Sitä paitsi haluan sukuun vaaleaihoisia simejä.

Kun Rikhard on tarpeeksi monta kertaa säikäyttänyt Ainon ja Joonaksen, saavat he tarpeekseen ja päättävät koota tavaransa ja muuttaa toiseen taloon. Haudat otetaan toki mukaan, mutta he toivovat haamujen asettuvan uudessa talossa.

Muuttohässäkässä ehditään juuri ja juuri juhlia Nellin kasvamista teiniksi. Kuten taustalla näkyy (köh,köh) talo on tyhjennetty.

Nelli ei ole mitenkään pahan näköinen tyttö. Itseasiassa hän on aika lailla Pocahontaksen näköinen. Silmät vain ovat turhan kapeat viirut. Nelli sai tavoitteeksi mammonan ja toiveekseen omistaa 5 huippuluokan yritystä. Se on kyllä periaatteessa mahdollista, jos Nelli nai rikkaan miehen, joka kuolee ilman että heillä on yhtään poikaa.

Tähän päättyy tämän kertainen osuus. Seuraavan kerran kun näemme Ursinan perhettä he asuvat jo uudessa talossaan. Seuraavassa osassa ei kuitenkaan vielä näy uutta taloa, sillä siinä kerrotaan niistä lapsista, joista ei sitten tullut perijää taloon.