Ja näin ollaan Kartanolla taas! Päivitys meni nyt vähän iltapuolelle, mutta onpas päivitetty kuitenkin.
Teklalle kartanon emäntänä puuhastelu sopi mainiosti. Talo oli varoissaan, pöydässä oli ruokaa ja puutarha kukoisti. Vuodet kuluivat ihan huomaamatta, eikä Tekla lopulta ollutkaan enää nuori tyttönen.
Nuorina eivät pysyneet muutkaan tytöt. Viljan syntymäpäivä oli seuraava talossa juhlittava tapahtuma.
Teklan mielenrauhan kannalta Viljan kasvu aikuiseksi oli helpottava tapahtuma. Nyt kun tytön vielä saisi äkkiä naimisiin ennen kuin hän ehtii oman ja perheensä maineen pilata ihan tyystin.
Yllättävää kyllä, samankaltaiset suunnitelmat tuntuivat pyörivän myös Viljan päässä. Niinpä hän kääntyi vielä kertaalleen puutarhassa nököttävän toivomuskaivon puoleen ja pyysi tosirakkautta.
Kaivo tiputtikin Viljan eteen sitten Martin. Kertaalleen jo leskeksi jääneen lapsettoman miehen, jolla oli tuottava maatila ja komeita nuoria renkejä alaisinaan. Vilja ymmärsi heti, ettei tämän parempaa puolisoa hänelle tarjoutuisi toiste.
Vilja onneksi herätti romanttisia tunteita Martissa myös ja pikapikaa tämä nuoripari sanoi tahdon ja lähti elämään yhteistä elämää Martin kartanolle.
Kartanolla toimiva piika oli jostain syystä kehittäny raivoisan vihan Teklaa kohtaan. Piialla oli tapana kotiin lähtiessään varastaa Ursinoilta jotain pientä, mikä puolestaan sai Teklan vihoihin. Suivaantuneena hän sitten käski piian häipyä tulematta takaisin. Eipä kahden siistin ja osaavan naisen taloudessa kyllä piikaa liiemmin kaivattukaan.
Isoasiskoaan huomattavasti hiljaisempi ja kiltimpi Anni sai vasta nyt kunnolla huomiota, kun Vilja oli muuttanut kartanolta pois. Kaikki nuoruusvuotensa Anni oli kuluttanut enimmäkseen maalaustelineen edessä luoden toinen toistaan hienompia mestariteoksia.
Jos Anni olikin hiljainen, niin ujo hän ei ollut. Hän tervehti aina reippaasti ja iloisesti ohikulkijoita heitä tavatessaan.
Aivan erityisen kiinnostava ohikulkija kuitenkin oli nuori poika nimeltä Aaron, joka kantoi postin kartanolle. Hänen kanssaan Anni saattoi aamutuimaan unohtua puhumaan pitkäksikin toviksi.
Tekla oli tahollaan uppoutunut sukukirjan kirjoitusprosessiin. Isovanhempien aikaiset tapahtumat hän oli jo saanu taltioitua kirjaan ja nyt olivat vuorossa vanhemmat Loora ja Niilo. Tekla ei olisi uskonut, että vanhojen muistelu tekisi niin kipeää. Onnellisten yhteisten perhevuosien kaivelu sai vanhan ikävän erityisesti isää kohtaan nousemaan taas pintaan.
Anni sen sijaan löysi itsensä yhä usemmin tienposkesta aamulla odottamasta Aaronia. Hiusten piti olla hyvin, eikä unihiekkaa saanut olla silmissä, vaikka kukko ei vielä ollut laulanutkaan.
Annin onneksi Aaron oli yhtä innostunut tapaamaan häntä kuin hän Aaronia. Tästä punapäästä näytti löytyvän varsin romanttisiakin puolia.
Hyvän päivän aluksi tältä upouudelta sydänystävältä piti saada myös tiukka halaus.
Ja lopulta nuorten lempeä ei enää rajoittanut mikään, ei edes Tekla.
Annin onnen näkeminen ja toisaalta Sukukirjan lueskelu olivat saaneet Teklan huomaamaan yhden asian - hänen nuoruutensa kului kovaa vauhtia. Koska Tekla oli tavannut varsin harvoja poikia tai miehiä elämänsä varrella, turvautui hänkin siihen helpoimpaan vaihtoehtoon eli toivomuskaivoon.
Kaivo toteutti pyynnön tälläkin kertaa moitteettomasti ja pihamaalle ilmestyi Benjamin, joka oitis antoi suukon Teklalle.
Benjamin syvänsinisissä silmissä Tekla näki oitis ymmärrystä ja hän rakastui mieheen siltä seisomalta sen kummemmin edes tutustumatta.
Niinpä Tekla pyysi Benjaminia suostumaan miehekseen, eikä tällä sitä vastaan mitää ollutkaan.
Hääkaaren alle marssittiin saman tien. Koska kello oli melkoisen paljon, ei Tekla viitsinyt lähteä herättämään Annia ja tahdon sanottiinkin sitten ilman ainuttakaan todistavaa silmäparia.
Aamulla Anni kummastui siskonsa poissaoloa ruokapöydästä ja lähti herättämään tätä. Järkytys oli melkoinen, kun Teklan vieressä sängyssä nukkuikin joku täysin outo vaalea mies. "Tekla, mitä ihmettä tämä on?" Anni kirkaisi. "Äh, Anni mene vain syömään aamupalaa. Minä selitän vähän ajan päästä", Tekla mutisi ja käänsi kylkeä.
***************************************************************************
Nämä seuraavat kuvat eivät nyt liity tarinaan, mutta ne oli pakko laittaa tänne, kun ensimmäistä (ja viimeistä...) kertaa simssissä onnistuin saamaan kaksi Kanikaveria yhtä aikaa taloon :D
Tässä flirttaillaan vihjailevasti...
Ja tässä hierotaan niskaa :D
sunnuntai, 11. syyskuu 2011
Kommentit